Yli 26 salibandyn parissa vietetyn työvuoden jälkeen Suomen Salibandyliitto Ry:n kilpailupäällikkö Esko Kyyhkynen jää 1.7.2021 eläkkeelle. Kyyhkynen hoitaa eläkkeelläänkin vielä muutamia luottamustehtäviä.
Esko Kyyhkynen on ehtinyt toimia monen asian parissa Salibandyliitossa, pisimpään kilpailupäällikkönä. Kyyhkynen on lupautunut jatkamaan liiton sääntövaliokunnassa, toimittuaan monta vuotta sen sihteerinä toimensa puolesta. Myös olosuhdeasioissa hänen laajalle näkemykselleen ja suhdeverkostolle löytyy käyttöä ja aikaa.
Kyyhkynen aikoo olla myös katsomon puolella silkassa fanin ominaisuudessa.
– MM-kisoissa Helsingissä joulukuussa olen paikan päällä kannustamassa Suomen miehiä. Luotto on kova, että kisatapahtuma toteutuu, ja että kisoista tulee upea elämys, Kyyhkynen myhäilee.
Kyyhkynen on pitänyt viime aikoina viimeisiä lomapäiviään ja toimistolla mies ei ole hetkeen ollutkaan. Eläkkeelle jääminen on uudenlainen jännä tilanne.
– Usein sitä töissä ajatteli eläkkeelle siirtymistä, mutta sitten kun se konkretisoituu, niin olo on aika tyhjä. Uskoisin, että syys-lokakuussa tunteen kokee vahvemmin, kun työelämästä tuttuja rutiineja ei enää olekaan, mies haikailee.
Kyyhkynen aloitti salibandyn parissa pelaajana vuonna 1986 ja Salibandyliiton tehtävissä vuonna 1995. Mies toimi Tampereen salibandyerotuomarituomarikerhon ensimmäisenä puheenjohtajana ja erotuomaritoiminnan aluevastaavana Tampereen seudulla ja myös erotuomarina aina kansainvälisiä kenttiä myöten.
– Lähes kaikkea on tullut silläkin puolella tehtyä. Erotuomari- ja toimitsijakoulutustakin aloiteltiin, kun niistä oli huutava lajin nopeasti kasvaessa, Kyyhkynen muistelee tuomaritoimintaa.
Myös liiton palkkatöihin päätyminen oli osin sattuman kauppaa.
– Olin liiton hallituksen jäsen tuolloin, eikä minulla ollut vakituista työpaikkaa. Lupauduin kevääksi kokeilemaan, kun kysyttiin tehtävään. Sille tielle sitten jäin ja opettajan hommat saivat väistyä, mies muistelee.
Salibandyn kasvu teetätti Kyyhkyselläkin töitä
Kyyhkynen oli suuressa roolissa myös 1990-luvulla, kun salibandy alkoi tehdä lujaa kasvua Suomessa.
– Etenkin vuodet 1996-98 olivat valtaisan kasvun aikaa. Kilpailujärjestelmiä piti uudistaa ja kehittää koko ajan. Sillä, mikä oli toiminut edellisenä vuonna, ei pärjännyt enää seuraavalla kaudella. Siihen saakka sarjat oli viety läpi pitkälti valtakunnallisesti, mutta kun joukkueita tuli toimintaan mukaan ovista ja ikkunoista, piti systeemejä muuttaa.
– Valtakunnallisten sarjojen alle perustettiin mahdollisimman alueellisia lohkoja ja kullekin alueelle tehtiin omat kilpailujärjestelmänsä, joilla saatiin kasvutilaa. Se oli iso uudistus aikanaan. Alueellisuus on pohjana edelleen liiton sarjatoiminnassa, Kyyhkynen kertaa.
Liiton toimistolla piti kiirettä ja työpäivät venyivät todella pitkiksi.
– Ensimmäiset vuodet olivat kieltämättä tiukkoja. Faksi lauloi, kun sähköposti teki vielä tuloaan. Päivät venyivät usein myöhäiseen iltaan ja viikonloppuisin tuli vielä kierrettyä työn puolesta eri puolella Suomea turnauksissa ja lajiin liittyvissä tapahtumissa.
– Kun laji kasvoi valtavasti, pelaajamäärien käyrät sojottivat ylöspäin ja uusia virstanpylväitä saavutettiin koko ajan, niin kyllähän se myötätuuli loi valtavasti uskoa tekemiseen ja auttoi jaksamaan, Kyyhkynen muistelee ruuhkavuosia.
Mikään ei ole jäänyt kuitenkaan kaduttamaan, vaan Kyyhkynen vaalii muistoja ikuisesti.
– Kun on saanut kokea salibandyn paisumisen kaveripelaamisesta valtakunnan suureksi lajiksi, niin onhan se ollut upeaa, jopa etuoikeutettua. En ole katunut hetkeäkään saadessani olla palasena mukana tällaisella matkalla.
– Kiitän lämpimästi työkavereita Salibandyliitossa, liiton hallituksessa ja valiokunnissa näinä vuosina vaikuttaneita ja laajaa joukkoa seuraväkeä pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Olen kiitollinen näistä vuosista salibandyn parissa, Kyyhkynen toteaa haikeasti.
KIEKKOFANI.COM
FUTISFANI.COM
