Suomen miekkailu- ja viisiotteluliitto vaati muutoksia viisiottelun sääntöihin – Myös HESY julkaisi oman kannanottonsa

AOP

Tokion olympialaisissa kuohuttanut saksalaisen Annika Schleun eläinrääkkäystapaus puhuttaa myös Suomessa ja lajiliitto aikoo puuttua siihen kansainvälisellä tasolla.

Suomen miekkailu- ja viisiotteluliiton mukaan suomalaisessa viisiottelussa on sitouduttu noudattamaan Kansainväisen nykyaikaisen viisiotteluliiton UIPM:n sääntöjä, jotka yksiselitteisesti kieltävät hevosten huonon kohtelun ja liiallisen raipan tai kannusten käytön. Ratsastusosuuteen osallistumiseen tarvitaan erillinen ratsastuslupa, jonka myöntäminen on kansallisten lajiliittojen vastuulla.

Suomessa tämän luvan saamiseksi tarvitaan joko kilpailutuloksia, tai niiden puuttuessa ratsastuksenopettajan suositus siitä, että ratsastustaidot ovat riittävällä tasolla. Kotimaisissa kilpailuissa ei missään olosuhteissa sallita hevosten huonoa kohtelua, ja tuomaristo estää kilpailijoiden starttaamisen tai keskeyttää radan, mikäli ilmenee että ratsastustaidot ovat puutteelliset.

Suomessa urheilijoiden ratsastustaidot ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla, eikä kansallisissa kilpailuissa ole jouduttu puuttumaan hevosten huonoon kohteluun. Kansainväliseen tuomaritoimintaan tarvitaan selvästi vielä selkeämpiä yhtenäisiä linjoja, jotta mitään sääntöjenvastaista toimintaa ei katsottaisi läpi sormien millään tasolla, niin kuin Tokiossa valitettavasti tapahtui.

Sääntömuutoksia lajiin tehdään kongressissa, joka järjestetään joka toinen vuosi. Kaikilla jäsenmailla on oikeus tehdä sääntömuutosesityksiä, ja kongressi äänestää joko niiden puolesta tai vastaan. Seuraava kongressi järjestetään marraskuussa, ja Suomi tulee ajamaan sääntöihin muutoksia jotka parantavat hevosten hyvinvointia.

Nykyiset säännöt esimerkiksi sallivat suorituksen jatkamisen ensimmäisen satulasta suistumisen tai kumoonratsastuksen jälkeen. Erityisen ongelmallinen sääntö on siksi, että suoritusaikaa ei pysäytetä tällaisessa tilanteessa, joten maksimiajan ylittymisen pelossa kilpailijoilla on kiire jatkaa suoritustaan.

Sääntö ei mahdollista hevosen tai ratsastajan terveyden tarkistamista ennen suorituksen jatkamista, mitä pidämme Suomessa erittäin ongelmallisena ja ajamme tähän muutosta. Muissa hevosurheilulajeissa suoritusta ei voi jatkaa satulasta suistumisen tai kumoonratsastuksen jälkeen, ja sekä hevosen että ratsastajan hyvinvoinnin vuoksi sen tulisi olla näin myös viisiottelussa.

Nykytilanteessa kilpailun tuomariston tulisi uskaltaa keskeyttää suoritus, mikäli herää pienikin epäilys jommankumman osapuolen hyvinvoinnista, ja urheilijan tulee voida luottaa siihen että näin myös tapahtuu. Kansainvälisissä kilpailuissa on paikalla myös eläinlääkäri.

Myös Helsingin Eläinsuojeluyhdistys otti kantaa tapaukseen

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY Ry esittää vakavan huolensa Tokion olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun ratsastusosuudessa nähdystä tarpeettoman kivun tuottamisesta hevosille. Yhdistys peräänkuuluttaa lajiin hevosen hyvinvoinnin paremmin turvaavia sääntöjä ja kulttuuria.

HESY on järkyttynyt hevosiin kohdistuvasta väkivallasta, pakottamisesta ja vahingoittamisesta olympialaisten viisiottelun ratsastusosuudella ja vaatii, että lajia muokataan hevosystävällisemmäksi. Kilpailusääntöihin tulee sisällyttää tarkemmat ohjeet siitä, mikä on sopimatonta hevosen kohtelua ja käsittelyä, eikä kilpailun luonne saa vaarantaa hevosen terveyttä.

Viisiottelussa hevoset arvotaan vasta ennen ratsastusosuutta ja ratsastaja saa harjoitella hevosen kanssa vain 20 minuuttia ennen kilpailun alkua. Kilpailijat eivät siis tunne ratsastamiaan hevosia ennakolta samaan tapaan kuin tyypillisesti ratsastuskisoissa. He eivät ole myöskään samanlaisia ratsastuksen ammattilaisia kuin puhtaissa hevosurheilulajeissa, vaikka rataosuudet ovat yhtä vaativia kuin huipputasolla.

Tämän seurauksena olympialaisten nykyaikaisessa viisiottelussa nähtiin tänä vuonna erittäin rumaa hevosten käsittelyä.

– Rata oli monien ratsastajien hevostaidoille aivan liian vaikea, ja hevosille tuotettiin turhaa kipua liiallisella raipan ja kannusten käytöllä sekä suitsista repimällä. Lisäksi lajissa on mahdollista jatkaa suoritusta hevosen kaaduttua, vaikka hevosen kunto ja vointi pitäisi tällöin ehdottomasti tarkastaa ja suoritus keskeyttää.

– Viisiottelussa tuntuu vallitsevan käsitys, että eläimen satuttaminen ja kivun sivuuttaminen on täysin hyväksyttyä. Hevoseen suhtaudutaan kuin urheiluvälineeseen, vaikka kyseessä on tunteva eläin, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen.

HESY pitää ongelmallisena sitä, että merkittävän ratsastusosuuden sisältävä nykyaikainen viisiottelu ei kuulu Kansainvälisen ratsastajainliiton FEI:n alaisuuteen.

– FEI:ssä on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota eläinsuojeluun. Viisiottelukilpailuissa tulisikin noudattaa FEI:n sääntöjä siihen asti, kunnes lajin kilpailusäännöt saadaan päivitettyä 2020-luvun eettisiä eläinasenteita vastaaviksi. Myös esteiden maksimikorkeutta tulisi laskea 80 senttimetriin nykyisestä 120:stä, Immonen lisää.

Lajin sääntöjen päivittäminen on ajankohtaista, sillä Suomelle on myönnetty nykyaikaisen viisiottelun MM-kilpailujen järjestämisoikeus vuonna 2022. Näissä kilpailuissa on noudatettava Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä, jossa muun muassa kielletään eläimen väkivaltainen käsittely, potkiminen sekä lyöminen eläintä vahingoittavalla välineellä.

– Toivon, että nykyaikaisessa viisiottelussa – yhtä lailla kuin kaikessa hevosurheilussa – luovutaan rangaistukseen perustuvista käytännöistä, sääntörikkomuksiin puututaan ja lajin sääntöjä ja käytäntöjä muokataan urakalla hevosen etu edellä. Viisiottelussa tarvitaan asennemuutosta, joka muuttaisi hevosen asemaa välineen roolista harrastuskumppaniksi, Immonen summaa.