Australialainen Afganistanissa vammautunut paralympiaurheilija seuraa Afganistanin tilannetta harmissaan

AOP

Australiaa Tokion paralympialaisissa melonnassa edustava Curtis McGrath on entinen sotilas, joka vammautui Afganistanin-operaatiossa. Mies on järkyttynyt Afganistanin nykytilanteesta.

Australialainen parameloja Curtis McGrath on paljastanut, että hän on kamppaillut nukkumisen kanssa sen jälkeen, kun Ṭālibān valloitti Afganistanin, jota puolustaessaan McGrath vammautui vakavasti.

– Oliko jalkojen menettäminen sen arvoista? Ennen viime viikkoa minulla ei olisi ollut ongelmia sanoa kyllä, McGrath totesi.

McGrath menetti molemmat jalkansa tienvarsipommiräjähdyksessä palvellessaan Australian sotilaana Afganistanissa, kun Ṭālibān hyökkäsi Kabuliin. McGrath on paljastanut pelänneensä 26 000 australialaisen henkisen hyvinvoinnin puolesta, jotka palvelivat Slipper-operaatiossa, ja hän on joutunut kamppailemaan myös oman uhrauksensa kanssa.

– Olin aluksi ärtynyt ja vihainen. Koulutimme ja varustimme 300 000 afganistanilaista, ja kuulostaa siltä, ​​että he vain kääntyivät ympäri ja luovuttivat aseensa Ṭālibānille. Joten kyllä, aluksi ihmettelin, oliko kaikki sen arvoista sen hinnan jälkeen, jonka maksoimme rahalla, ihmisillä ja raajoilla, McGrath manasi.

McGrath on kymmenkertainen maailmanmestari, paralympialaisten kultamitalisti ja Invictus Games -lähettiläs, joka ystävystyi prinssi Harryn kanssa. McGrath pitää suurimpana saavutuksenaan kansallisen Anzac-päivän puheen pitämistä sotamuistomerkin portailla.

McGrath tuntee syvää myötätuntoa niitä kohtaan, jotka palvelivat siinä, mitä nyt kuvataan tuhlattuna sodana.

– Olen yrittänyt arvioida veteraanitovereideni ajatuksia, ja se on sekavaa. Jotkut ovat hieman häpeissään ja vihaisia ​​tilanteesta. Ja heillä on täysi oikeus tuntea niin, mies totesi.

McGrath on suosikki voittamaan kultaa sekä K1:ssä että V1:ssä. Hänen paralympialaisiin valmistautumisensa on häiriintynyt Afganistanin tapahtumista. Asioita pyöritellessä australialaiselle tuli mieleen muisto vanhasta miehestä Afganistanissa.

– Ajattelin miestä, joka paljasti itsensä Ṭālibānille kertoakseen, minne kapinalliset olivat haudanneet tienvarsipommit. Kapinallisten seuratessa hän käveli kylästään ja tarkistuspisteellemme auttamaan meitä. Hänen rohkeutensa ansiosta pystyimme poistamaan sarjan tienvarsipommeja. Ja olen varma, että näin pelastimme ihmishenkiä.

– En siis häpeä. Tiedän henkilökohtaisesti, mitä saavutimme. Näin kapinan kauhut maassa. Todistin ensikädessä Ṭālibānin julmuuden. Menimme sinne ja yritimme tehdä siitä paremman paikan. Meidän täytyi, australialainen kertaa.

Miestä ei enää edes harmita jalkojensa menetys.

– Olisin voinut olla koulubussi, joka ajoi sen yli, jos en olisi astunut sen päälle. En siis vaihtaisi mitään. Ja siksi voin perustella uhraukseni. Riippumatta siitä, mitä nyt tapahtuu, tiedän tehneeni eron. Silti ajatukseni ovat sekä Afganistanin ihmisten että veteraanien kanssa, joilla saattaa olla vaikeuksia käsitellä tapahtunutta.