Suomalaiset ovat rakastaneet formulakisoja ja niiden kuskeja jo vuosikymmenten ajan, etenkin sen jälkeen kun Keke Rosberg istahti salamannopean ajokin rattiin ja toi maalle mainetta. Hänen jälkeensä suomalaisia onkin aina nähty F1-radoilla, toisinaan useampiakin samaan aikaan. Onko suonissa sitten bensaa vai ihan tavallisen kuolevaisen verta on eri väittelyn aihe – sitä ei edes vedonlyönti ole vielä ratkaissut! Heidän menestyksensä on ollut mittavaa ja ulkomailla tunnetaankin Suomesta puhuttaessa etenkin ralli- ja formulakuskit. Urheilu tuntuu yhdistävän koko maailman kansoja, siinä missä poliitikot usein epäonnistuvat.
Vaikka formulakisojen mitalipallille nousevatkin kuljettajat, myös tallit käyvät keskenään kiivasta kamppailua. Heidän aseenaan ovat henkilökohtaisen taidon ja kylmänrauhallisten hermojen sijaan tiimityö ja ajokki, joka päivittää teknisiltä ominaisuuksiltaan muiden tallien luomukset. Formula-autot eroavatkin tavallisista tehdaslinjalta massakäyttöön tuotetuista autoista huomattavasti, niin ulkonäkönsä kuin kaiken muun osalla. Miten formulat sitten eroavat omassa tallissasi nököttävästä ajokista?
Ilmavirtojen hallinta
Formulat on suunniteltu mahdollisimman aerodynaamiseen muotoon. Tarkoituksena on ohjata ilmavirrat auton ympärillä niin, että ilmanvastus minimoituu, jolloin huima nopeus ei heiluttele ajokkien eri suuntiin, tai jarruta sitä. Ajokki pysyy tukevammin tien pinnassa, kun erilaiset siivekkeet ja diffuusorit vielä buustaavat ainutlaatuisen rungon muotoja.
Hiilikuituinen rakenne
Metallien sijaan formula-autot on pääasiassa valmistettu hiilikuidusta. Materiaali tunnetaan erityisen kevyestä ja kestävästä ominaisuudesta. Siten formulasta onnistutaan tekemään jäykkä ja silti kevyt, molemmat ominaisuudet puolestaan parantavat suorituskykyä ja ajodynamiikkaa, eli avittavat kuljettajaa hyvään lopputulokseen.
Hybridivoittoinen moottoriteknologia
Formulasääntöjen mukaisesti ajokissa pitää olla 1,6-litrainen V6-turbomoottori. Tänään käytettävät formulat yhdistävät moottorivoimakseen poltto- ja sähkömoottorin ainutlaatuisen tehon. Lisäksi yhdistelmä mahdollistaa sen, että jarrutuksen aikana syntyvää energiaa voidaan haalia talteen. Ajokki kuluttaa siten vähemmän polttoainettakin, mikä on muuten ympäristölle rasittavaksi urheilulajiksi parjatun F1:n tapa parantaa ympäristövaikutustaan. Vuodesta 2026 F1-ajokeissa on tarkoitus käyttää vain uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua polttoainetta, nykyisen E10:n sijaan.
Kuljettajan istuma-asento ja kuljettamon lämpötila
Formulakuljettajat eivät sinun tapaasi istu ajokkinsa penkillä vaan heidän ajo-asentonsa on lähes vaakasuora. Lisäksi välimatka kuljettajan ja tienpinnan välillä on erityisen lyhyt. Mietit kenties, miten he sitten voivat nähdä eteensä ja hallita autoa. Matala makuuasento kuitenkin mahdollistaa kuljettajan painon painopisteen paremman jakamisen, mikä helpottaa ajokin hallintaa. Lisäksi kyseinen asento auttaa kuljettajaa vastustamaan jatkuvien voimakkaitten kiihdytysten ja jarrutusten aiheuttamia voimia. Mainittakoon vielä, että kuljettaja joutuu pahimmillaan istumaan jopa 60 C:n lämpötilassa.
Formularenkaat
F1-ajokin alla ei ole ne samat normaalit ajorenkaat, jotka löytyvät henkilöauton alta. F1-renkaat on kehitetty kestämään huimia voimia ja lämpötiloja, joita normaaliautot eivät koskaan joudu kokemaan. Olet taatusti laittanut merkille kuinka leveitä ne ovat ja kuinka usein niitä vaihdetaan. Ne ovat erityistä kumiseosta, joka tarjoaa maksimaalisen pidon ja kestävyyden. Kuiville oloille ja sateelle on vielä erikseen omat renkaansa.
Formulamoottorin kierrosnopeudet ja hevosvoimat
Formuloitten kova ääni juontaa suureksi osaksi moottorin korkeista kierrosluvuista. Tiesitkö, että F1-moottori saattaa useinkin pyöriä 15 000 kierroksen minuuttilukemissa? Tehoa ja voimaa tarvitaan radalla, ja F1-moottori on insinöörien taidonnäyte. Hevosvoimiakin formulan moottorissa on pilvin pimein, tyypillisesti noin 1 000. Tosin tehokkaimmat tavalliset urheiluautot eivät pelästy luvun rinnalla, onhan esimerkiksi Ferrari 488 GTB:ssä reilut 700 hevosvoimaa ja Bugatti Chironissa melkein 1 500, ja ainakin jälkimmäinen kiihdyttää lähes yhtä nopeasti kuin formula.
Yhteenveto
F1-auto ei siis todellakaan ole keskiverto ajokki vaan ainutlaatuisiin vaateisiin luotu teknologinen ihme. Siinä missä formulalla ei olisi asiaa kotimaan asfalteille ja kuoppaisille reiteille, ei keskivertokaaralla voisi laittaa kampoihin formulan teholle ja nopeudelle. Hatunnosto formulalle ja lajin kuljettajille plus talleille!
