Seuraa meitä:

Yleisurheilu

IL: Yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare pitää yleisurheilun nykyistä kilpasysteemiä huonona

Arto Bryggare on yleisurheilun asiantuntija
AOP

Iltalehden yleisurheiluasiantuntija Arto Bryggare haukkuu pystyy yleisurheilun nykyisen kilpailusysteemin. Miehen mielestä monessa asiassa olisi parannettavaa.

Aloitetaan kilpailut toukokuussa Dohassa ja lopetetaan elo-syyskuussa yleensä Sveitsissä. Välissä pidetään arvokisat. Sitten harjoitellaan kuukausia, muutama urheilija kisaa pari viikkoa tammi-helmikuussa hallissa, kunnes harjoitellaan huhti-toukokuulle.

– Kilpailujen määrää pitää ehdottomasti lisätä. Ei kausi voi olla näin lyhyt. Urheilijoidenkin on ymmärrettävä, että kilpailut ovat niitä, joista elanto hankitaan. Ei se yleisurheilussa niin mene, että viikossa tienataan miljoona, Iltalehden asiantuntija Arto Bryggare lataa haastattelussaan.

Yleisurheilun kilpailukausi on hyvin lyhyt, vaikka laji on globaali. Vertailun vuoksi: huomattavasti pienemmässä sisarlajissa hiihdossa kilpaillaan marraskuun alkupuolelta huhtikuulle.

– Kansainvälisiä GP-tason kilpailuja pitää järjestää tammikuulta syys-lokakuulle. Pitää saada lajin isoja kisoja Etelä-Amerikkaan, Oseaniaan ja Aasiaan. Talven hallikausi pystytään hyvin integroimaan tähän niin kuin tenniksessä.

Suomessa kilpaillaan GP-sarjaa kesäkuun alusta elokuun puoliväliin verkkaisella tahdilla. Kilpailusarjaa on kuvailtu urheilullisesti aikansa eläneeksi höpötuotteeksi – valtion mediatalon huomattavista tv-katsojamääristä huolimatta. Turun ja Kuortaneen kansainväliset kisat ovat sinivalkoisen yleisurheilukauden kohokohdat, mutta ne on mitelty jo kesäkuun aikana.

– Minun urallani kotimaan kilpailukausi oli pidempi: touko-kesäkuulta syyskuuhun. Suomen nykyiset kisat ovat kuin varjoja niistä. Eihän silloinkaan tietysti tehty jokaisessa kilpailussa kovia tuloksia, mutta porukka oli sitoutuneempaa.

– Tänä päivänä sitoutuminen vaatisi vähän muutakin kuin matkakorvaukset. Kun kyse on kilpailusarjasta, sponsorien saaminen on helpompaa. Olennaista on saada Suomen suurimpiin kaupunkeihin vuosittain pidettävä iso yleisurheilutapahtuma. Kelien puolesta on mahdollista kilpailla samaan tapaan kuin urallani, Bryggare lataa.

Yleisurheilun kansainvälinen huippukilpailutoiminta on lajin komean pitkä historia huomioiden melko lyhyt. Vielä 1960-luvulla Helsingin Maailmankisat oli suurin kansainvälinen tapahtuma. Sitten tulivat Berliini, Zürich, Oslo ja Bryssel. Ensimmäiset MM-kisat järjestettiin vasta vuonna 1983.

Sarjamuotoinen Kultainen liiga alkoi vuonna 1993. Sen korvasi vuonna 2010 nykyinen lippulaiva Timanttiliiga.

– Jopa hiihdon maailmancup on sikäli parempi, että valtaosa parhaista on mukana kilpailusta toiseen. Niin ei Timanttiliigassa tapahdu.

Tv-oikeuksista saatavat rahat muodostavat ammattilaisurheilun kivijalan. Siksi kilpailukausia pyritään pidentämään.

– Etenkin palloilulajeissa strategiana on mahdollisimman pitkä kausi, että tuote on ihmisten nähtävissä. Jääkiekkoilun Pitsiturnauskin pelataan jo heinäkuussa.

Yleisurheilussa on toimittu päinvastoin. Edellinen normaali kilpailukausi, kun ei ollut koronaa ja arvokisat järjestettiin Euroopan kesäkuukausina, oli 2018. Tuolloin ensimmäinen Timanttiliigan osakilpailu miteltiin Dohassa 4. toukokuuta. Berliinin EM-kisat olivat 6.-12. elokuuta. Kauden viimeinen Timanttiliigan startti rehkittiin Brysselissä 31. elokuuta 2018.

Bryggaren visiossa kilpailukausi alkaisi tammikuussa Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Oseaniassa ja Aasiassa. Vanhalle mantereelle siirryttäisiin touko-kesäkuussa. Kausi päättyisi syys-lokakuussa vaikkapa Persianlahdella. Asiantuntijan mallissa arvokisat pidettäisiin aina syyskuussa, ellei mitaleista kamppailla Pohjois-Euroopassa.

– Silloin niiden ajankohta on elokuun puolivälissä, Bryggare sanoo.

Esimerkiksi Zürichin Timanttiliigan finaaleissa viime keskiviikkona ja torstaina tarjoiltiin massiivinen 32 lajin kattaus. Näin muhkeita tapahtumia ei tietenkään olisi jokaisella isäntäpaikkakunnalla. Moukarinheitto ei ole viime vuosina kuulunut Timanttiliigan. Sen timanttitason kilpailu on järjestetty vuosittain Turun Paavo Nurmi Gamesissa. Tällainen malli on Bryggaren mielessä, joten hän antaa esimerkin.

– Uudessa-Seelannissa talvella kuulantyönnön ja mailin huippukilpailut. Ja kunnon palkinto- sekä starttirahat. Ei kukaan lennä Keski-Euroopasta Moskovan kautta Aucklandiin, jos siitä saa 500 USA:n dollaria.

Lähde: Iltalehti

KIEKKOFANI.COM

Loading RSS Feed

FUTISFANI.COM

Loading RSS Feed

Mainos

Mainos

Mainos

Mainos

Pussit mainos pieni

Mainos

Gorilla Pieni

Lisää aiheesta Yleisurheilu