Lentopallon EM-kotikisat ovat jo ovella ja odotukset ovat korkealla

Oma Säästöpankki Oy

Suomen Lentopalloliitto Ry:n puheenjohtaja Pasi Sydänlammi kertoo, että kauan odotetut kotikisat kutkuttavat myös kokeneen lentopalloihmisen mieltä. Tampere on yksi EM-kisojen neljän alkulohkon kuudesta pelipaikasta ja samalla päättyy 28 vuoden odotus kotikisoista.

Suomessa pelattiin lentopallon arvokisoja viimeksi vuonna 1993, kun Turku ja Oulu isännöivät miesten EM-kisoja. Suomen Lentopalloliitto Ry:n puheenjohtaja Pasi Sydänlammin mukaan 28 vuoden arvokisojen järjestelyodotus on ollut pitkä.

– Suomi on tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana aika paljon töitä sen eteen, että kotikisat saataisiin ja nyt se sitten toteutuu, Sydänlammi toteaa tyytyväisenä.

Arvokisojen kisaisäntien valinta- ja valmisteluprosessit ovat aina pitkiä ja niin Suomenkin projektia on rakennettu pitkään ja hartaasti.

– Tämä on ollut kolmen vuoden projekti konkreettisesti. Se alkoi haku- ja valintaprosesseilla ja sitten kun päätös kisaisännyydestä tuli, varsinainen järjestelyprosessi alkoi kisojen järjestämiseksi.

Sydänlammi on toiminut Lentopalloliiton johdossa jo vuosikausia ja käynnissä oleva EM-kisaprojekti on miehen puheenjohtajakauden huipennus.

– Minulla tulee tässä seitsemän vuotta täyteen Lentopalloliiton puheenjohtajana ja jään nyt marraskuulla pois, kun seuraajani valitaan. Tämä on looginen huipennus puheenjohtaja-ajalleni, tämä on ollut pitkä projekti. Sitten kun se on ohi, seuraajani pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä ja jatkamaan haluamaansa suuntaan.

Sydänlammi asuu itse Seinäjoella ja on kotoisin Ylöjärveltä Tampereen naapurista. Mies aikookin olla EM-kisoissa mahdollisimman paljon paikan päällä ja seurata tarkasti niin Suomen kuin Tuomas Sammelvuon valmentaman Venäjänkin otteita.

– Ajatuksena on, että pääsisin kaikki Suomen pelit katsomaan ja ehkä jos mahdollista, niin pari Venäjän peliäkin. Poikkeusaikana on luksusta aina, kun pääsee paikan päälle pelejä katsomaan. Hymy on herkässä.

Korona tuo omat paineensa, mutta kisaorganisaatiossa ollaan luottavaisia

Korona-pandemia on ollut oma riesansa myös EM-kisoja valmisteltaessa. Asioita on jouduttu pyörittelemään monelta kantilta ja edelleen joudutaan jännittämään, mihin suuntaan epidemia ja esimerkiksi valtiovallan korona-määräykset kehittyvät.

– Olemme yrittäneet olla kieli keskellä suuta korona-asioiden kanssa. Monet katsojat ja yhteistyökumppanitkin ovat joutuneet miettimään toimintatapojaan kisojen suhteen ja seuraamme koko ajan tilanteiden kehittymistä tautitilanteen ja valtiovallan määräysten suhteen. Kaikessa suomalaisessa urheilu- ja tapahtumatoiminnassa mennään vähän puolivaloilla tällä hetkellä, Sydänlammi harmittelee.

Lentopalloliitossa ollaan myös sillä mentaliteetilla liikkeellä, että nyt on hieno mahdollisuus näyttää, miten iso urheilutapahtuma voidaan järjestää turvallisesti.

–  Vuonna 1993 on viimeksi Suomessa ollut lentopallossa aikuisten arvokisat. Toivon, että nyt kun näitä tapahtumia fiksusti järjestetään, se olisi lähtölaukaus koronan jälkeiseen aikaan yhteiskunnassa laajemminkin.

– Ihmiset kaipaavat elämyksiä ja nuoret kaipaavat esikuvia. Se on paljon isompi juttu kansanterveyden kokonaiskuvassa kuin pelkkä korona, Sydänlammi alleviivaa.

Kisojen ennakkomarkkinointi on toiminut hyvin ja vastassa olevat Pohjois-Makedonia, Espanja, Venäjä, Hollanti ja Turkki ovat kaikki kovia lentopallomaita. Sydänlammi uskoo, että katsojat löytävät kyllä paikalle, kunhan se on mahdollista.

– Toukokuussa lipunmyynti alkoi hyvin ja jatkui myös kesällä hyvin. En tiedä, miten viime ajat ovat asioihin vaikuttaneet. Ensimmäisenä tulee vastaan Pohjois-Makedonia keskiviikkona, mutta lauantaina on Espanja ja sunnuntaina Venäjä, niin niiden pitäisi tuoda kunnolla väkeä. EM-kisoihin selvinneet joukkueet ovat kaikki kovia.

Suomen valmistautuminen on ollut hyvää

Suomi on valmistautunut EM-kisoihin muun muassa leireilemällä Kuoraneen urheiluopistolla. Sydänlammin mukaan saadut signaalit ovat positiivisia.

– Viestit, joita olen saanut kokonaisuudesta, ovat olleet positiivisia ja rohkaisevia. Suhteessa siihen, millä lailla joukkue on uudistunut ja nuorentunut ja uusia pelaajia on tullut sisään ja muutama vanha kehäkettu on jatkanut, palaute harjoitusotteluista on ollut rohkaisevaa. Valmistautuminen on ollut keväästä lähtien hyvää, joukkue on ollut paljon Kuortaneella isolla ryhmällä.

Suomi on pyrkinyt pelaamaan harjoitusotteluita mahdollisimman normaalisti kisojen alla, mutta maailman korona-epidemiatilanne on tuonut siihenkin omat haasteensa.

– Nyt ekstrajuttuna kisojen lähestyessä tuli vielä riskienhallintana se, ettei lähdetä vieraspelikiertueelle harjoitusotteluita pelaamaan. Jos olisi tullut tartuntoja, olisi tullut karanteeneja ja altistumisia sekä heidän karanteenejaan. Sitten olisivat voineet mennä loppuleiritykset ja muut pieleen. Siinä on pakko ollut ottaa turvallisia ja varmoja valintoja.