IL: Hallituksen leikkauspäätös valtion liikuntabudjetista nostatti kipakoita kommentteja urheilutaustaisilta kansanedustajilta

AOP

SDP:n pääministerin Sanna Marinin hallitus on päättänyt leikata valtion liikuntabudjettia peräti 12,3 prosenttia vuonna 2022. Tämä on nostattanut kommentteja Eduskunnan urheilutaustaisilta kansanedustajilta Pauli Kiurulta ja Marko Asellilta.

Vuoden 2021 liikuntabudjetti oli 160,82 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 se on valtioneuvoston hyväksymän talousarvioesityksen mukaan 141,06 miljoonaa euroa. Urheilulta katoaa noin 19,76 miljoonaa.

– Se on iso leikkaus ja valitettava arvovalinta, Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru, joka on entinen huipputriathlonisti, totesi.

Vuonna 2019 laaditun hallitusohjelman tavoitteita ovat: liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä, ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat sekä seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset paranevat.

– Tukeeko hallituksen talousarvioesitys liikunnallista kokonaisaktiivisuutta? Paranevatko liikuntaedellytykset? Edistääkö liikuntabudjetti seuratoimintaa ja huippu-urheilun edellytyksiä, Kiuru kysyi.

Marinin hallituksen talousarvioesitys kuumentaa tunteita Arkadianmäen urheilullisten kansanedustajien keskuudessa – jopa pääministerin omassa puolueessa.

– On totta, ettei talousarvioesitys tue hallitusohjelman tavoitteita. On toki muistettava, ettei vuonna 2019 voitu ennakoida korona-pandemiaa, SDP:n kansanedustaja Marko Asell, joka on entinen huippupainija, totesi.

– Huono ja valitettava juttu. En ole tilanteeseen tyytyväinen, valtion Liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana toimiva Asell jatkoi.

Valtio on tukenut urheilua Veikkaus Oy:n voittovaroista. Veikkauksen liikevaihto on tippumassa miljardista eurosta 20-30 prosenttia.

– Se on ollut ennakoitavissa jo jonkin aikaa. Nyt pitää tarkasti katsoa koko kuvio urheilun ja liikunnan rahoituksesta. Onko Veikkauksen voittovarat oikea rahoitustapa? Minusta urheilun rahoitus pitää saada vakaammalle pohjalle, Asell kommentoi.

Korona-aikana etenkin lasten ja nuorten sekä seniorien urheileminen on vähentynyt merkittävästi. Arvioiden mukaan jopa 20 000 junioria on jäänyt pois seuratoiminnasta.

Kun tähän päälle tulee valtion tuen kutistuminen etenkin liikuntapaikkarakentamisesta, suomalaiset urheilevat jatkossa entistä vähemmän.

– 20 miljoonaa euroa ei ole kauhean iso raha, kun sitä peilaa hallitusohjelman linjauksiin ja valtion 19 miljardin uuteen velkaan. Mutta urheilulle 20 miljoonalla on tuntuva merkitys.

Lähde: Iltalehti