Seuraa meitä:
Jääkiekko - Kiekkofani.com Jalkapallo - Futisfani.com Viihdeuutiset ja juorut - Uutisankka.com Alennuskoodit - Bonuspanda.com Nikotiinipussit - Pussit.com Lainaa heti - HalvinLaina.fi
Pussit.com mainos iso

Muut

Ihmisoikeusliitto nosti kissan pöydälle – Suomalaisurheilussa vielä paljon korjattavaa

Linda Sällström jäsen Team Human Rights -ryhmä
AOP

Ihmisoikeusliitto Ry on asettunut julkisesti puolustamaan lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutoiminnan turvaamista.

Julkaisemansa tiedotteen mukaan Ihmisoikeusliitto Ry ja sen perustama huippu-urheilijoiden Team Human Rights -ryhmä vaativat urheilun vastuutahoilta vahvempia toimia lapsen oikeuksien tunnistamiseksi ja turvaamiseksi. Suomessa yli puolet alle 18-vuotiasta lapsista harrastaa liikuntaa tai urheilua seuratoiminnassa.

Lapsen ja nuoret saavat urheilusta riemua, hyvinvointia ja ystäviä. Liian usein urheilussa kuitenkin sivuutetaan lapsen oikeudet.

– Lapsen oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Työssämme ihmisoikeuksien ja urheilun parissa olemme havainneet, että lapsen oikeudet tunnistetaan puutteellisesti. Haastamme urheilujärjestöt ja -seurat ottamaan lapsen oikeudet toimintansa pohjaksi, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila toteaa.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan yli kolmannes 15-19-vuotiaista on kokenut kiusaamista, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua liikuntaharrastuksessa. Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:n selvityksen (2020) mukaan peräti yli neljännes 16-18-vuotiaista kilpaurheilijoista oli kokenut seksuaalista häirintää.

Yhdistyneiden kansakuntien YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa on turvattu esimerkiksi lapsen oikeus riittävään lepoon ja vapaa-aikaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei lasta saa kehottaa urheilemaan sairaana tai niin intensiivisesti, ettei hän ehdi palautua. Nykyisellään kilpatavoitteet saattavat ohittaa lapsen hyvinvoinnin.

Väärinkäytöksiä ikävä kyllä tapahtuu

Tiedotteen mukaan urheiluympäristössä on paljon tilanteita, joissa aikuiset voivat käyttää valtaansa väärin tai toisaalta edistää aktiivisesti lapsen oikeuksien toteutumista.

– Täytyy muistaa, että lapsi on aina lapsi, ei aikuinen pienoiskoossa. Seura- ja joukkueenjohtajien sekä valmentajien pitää luoda sellaista kulttuuria, jossa vastuutahot puuttuvat kaikkeen syrjintään ja häirintään, ryhmän jäsen ja Suomen naisten maajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä, jalkapalloilija Linda Sällström kommentoi.

Lajiliittojen ja seurojen on tarjottava valmentajille ja ohjaajille tietoa siitä, miten he voivat edistää lapsen oikeuksia sekä puuttua oikeusloukkauksiin kuten syrjintään, rasismiin, häirintään tai väkivaltaan. Mahdollisista rikosepäilyistä on otettava yhteys poliisiin.

Ihmisoikeusliitto toivoo, että viranomaiset valvoisivat nykyistä paremmin lasten oikeuksien toteutumista urheilussa. Valvonta ei saa jäädä yksinomaan urheilutahojen vastuulle. Myös tutkimusta lapsen oikeuksien toteutumisesta urheilussa tarvitaan lisää.

– Myös urheilun parissa lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja huomioiduksi, kun päätetään heitä koskevista asioista kuten valmennuksesta tai treenaamisesta, Ihmisoikeusliiton asiantuntija Samuel Bashmakov toteaa.

Tyttöurheilun väheksynnälle loppu

Urheilussa on edelleen sukupuolen perusteella syrjiviä käytäntöjä. Esimerkiksi joskus tuomareille maksetaan korkeampia palkkioita poikien kuin tyttöjen peleistä tai pojille järjestyy tyttöjoukkueita paremmat treeniajat. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten voi olla syrjinnän tai sen pelkäämisen takia vaikea tulla toimintaan mukaan.

– Tyttöjen ja poikien pelien epätasa-arvoiset tuomaripalkkiot on täydellinen esimerkki urheilun syrjivistä rakenteista. Jokaisen urheilun vastuutahon on varmistettava, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat kaikille lasten urheilussa, palkittu jalkapalloerotuomari ja ryhmän jäsen Mohammad Al-Emara toteaa.

Mainos

Mainos

Mainos

Mainos

Mainos

Mainos

Mainos

Lisää aiheesta Muut