Seuraa meitä:
Jääkiekko - Kiekkofani.com Jalkapallo - Futisfani.com Viihdeuutiset ja juorut - Uutisankka.com Alennuskoodit - Bonuspanda.com Nikotiinipussit - Pussit.com
Pussit.com mainos iso

Talviurheilu

Entinen huippuhiihtäjä Ari Luusua kärysi dopingista – Taustalla kova kiista doping-säännöstöstä

Ari Luusua entinen maastohiihtäjä
AOP

Entinen kansainvälisen tason maastohiihtäjä Ari Luusua on kohun keskellä kärähdettyään dopingista. Miehelle tuomittiin neljän vuoden kilpailu- ja toimitsijakielto, jota hän vastustaa, koska ei ollut mielestään enää Kansainvälisen antidoping-toimiston WADA:n sääntöjen alainen lopetettuaan uransa.

Urheilun oikeusturvalautakunta julkaisi maanantaina tiedotteen Ari Luusuan doping-kärystä. Tiedotteen mukaan Luusualle on tehty doping-testi kilpailun ulkopuolella Rovaniemellä 20.7.2021. Testin A-näytteen perusteella tulos on ollut positiivinen ja näyte on sisältänyt drostanolonin aineenvaihduntatuotetta 3a-hydroxy-2α-methyl-5α-androstan-17-one.

Se kuuluu Kansainvälisen antidoping-toimiston WADA:n Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon 2021 luokkaan S1. anaboliset aineet, sekä meldoniumia, joka kuuluu luettelon luokkaan S4.3 hormoneihin ja aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit. Kumpikaan mainituista aineista ei ole erikseen määritelty aine. Kysymyksessä olevat aineet ovat kiellettyjä kaikkina aikoina.

Luusua ei ole vaatinut B-näytteen analysoimista. Hän on saanut tiedoksi positiivisen testituloksen 27.8.2021 ja ollut väliaikaisessa urheilun toimintakiellossa sanotusta päivästä lukien.

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on asiassa tiukkana

Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on päätöksessään 1.3.2022 katsonut, että Luusua on syyllistynyt 1.1.2021 voimaan tulleen Suomen antidoping-säännöstön 2 artiklassa määriteltyyn dopingrikkomukseen, koska hänen antamastaan näytteestä on löytynyt kiellettyjä aineita.

Asiassa on ollut riidatonta, että Luusua ei ollut ollut testaushetkellä 20.7.2021 antidoping-säännöstössä tarkoitettu kansainvälinen urheilija eikä kansallisen tason urheilija, vaan säännöstössä tarkoitettu muu urheilija. Lisäksi riidattomaksi on kirjattu, että Luusualla ei ollut ollut testipäivänä 20.7.2021 voimassa olevaa lisenssiä ja että Luusua ei ollut kuulunut testaushetkellä rekisteröityyn testauspooliin.

Edelleen päätöksessä on kirjattu riidattomaksi, että Luusualla ei ollut ollut ruotsalaisen hiihtoseura Nordic Athlete SK:n kanssa kummankin osapuolen allekirjoittamaa kirjallista sopimusta ja että Luusua oli ilmoittanut NASK:lle kesällä 2021 suullisesti haluavansa lopettaa urheilemisen.

Vielä riidatonta on ollut, että Luusua ei ollut kilpaillut toukokuun 2021 jälkeen ja että hän ei ollut ollut 31.5.2021 jälkeen enää aikaisemman seuransa Taivalkosken Metsä-Veikot 85 ry:n jäsen.

Edellä riidattomiksi todetuista seikoista huolimatta Antidopingasioiden kurinpitolautakunta on katsonut, että Suomen urheilun eettinen keskus SUEK on voinut soveltaa antidoping-säännöstöä Luusuaan heinäkuussa 2021 ja tuoda tämän Urheilija-määritelmän piiriin.

Lisäksi kurinpitolautakunta on katsonut, että esitetyn selvityksen perusteella Luusualla oli ollut testausajankohtana 20.7.2021 voimassaoleva urheilijasopimus Ruotsin hiihtoliiton jäsenseuran NASK:n kanssa. Näin ollen Luusuaan on voitu soveltaa myös Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n antidoping-säännöstöä.

Koska Luusua ei ole osoittanut, että hänen doping-rikkomuksensa ei ole ollut tahallinen, Luusualle on määrätty hänen dopingrikkomuksestaan neljän vuoden urheilun toimintakielto.

Luusua valitti päätöksestä

Luusua on valituksessaan vaatinut, että valituksen kohteena oleva kurinpitolautakunnan päätös kumotaan. Lisäksi Luusua on vaatinut, että hänen suorittamansa valitusmaksu palautetaan ja että SUEK velvoitetaan korvaamaan hänen lautakuntakulunsa asiassa 11 129 eurolla.

Perusteinaan Luusua on lausunut, että SUEK:lla ei ole ollut toimivaltaa testata häntä eivätkä antidoping-säännöstön säännökset ole koskeneet häntä enää heinäkuussa 2021, koska hän oli lopettanut uransa jo tätä aikaisemmin.

Lisäksi Luusua on esittänyt, että asiaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä on otettu vastaan kirjallisina todisteina SUEK:n laatimia haastattelumuistioita, vaikka kysymyksessä olevia SUEK:n haastattelemia henkilöitä ei ole kuultu henkilökohtaisesti suullisessa käsittelyssä. Lisäksi Luusualla ei ole ollut mahdollisuutta esittää mainituille henkilöille kysymyksiä.

Luusuan lisenssi on riidattomasti päättynyt 31.5.2021. Tämän jälkeen hän ei ole kilpaillut eikä häntä siten ole voitu pitää urheilijana, joka kilpailee kansainvälisen tai kansallisen tason alapuolella ja joka siten olisi voitu valita testattavaksi kilpailun ulkopuolella heinäkuussa 2021. SUEK:lla on tullut olla toimivalta valita urheilija testattavaksi sillä hetkellä, kun testi on tehty. Tässä tapauksessa näin ei ole ollut.

Luusua ei ole ollut sitoutunut testaushetkellä antidoping-säännöstöön millään tavalla eikä hän ole ollut tuolloin kilpaileva urheilija, vaan uransa jo lopettanut urheilija. Luusualla ei myöskään ole ollut mitään velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle uransa lopettamisesta, koska hänet on riidattomasti poistettu testauspoolista jo vuonna 2019.

Valituksen mukaan antidoping-säännöstöä ei ole voitu soveltaa Luusuaan heinäkuussa 2021 eikä häntä siten ole voitu valita sen nojalla testattavaksi kilpailun ulkopuolella. Näin ollen valituksen kohteena oleva päätös on kumottava.

Luusuaan ei ole voitu soveltaa myöskään FIS:n antidopingsääntöjä. Luusualla ei ole ollut testaushetkellä 20.7.2021 voimassaolevaa sopimusta minkään kansallisen hiihtoliiton jäsenseuran kanssa. Luusua on itse allekirjoittanut sopimuksen ruotsalaisen ammattilaisjoukkue NASK:n kanssa huhtikuussa 2021. Seuran puolesta sopimusta ei ole allekirjoitettu.

Kesällä 2021 Luusua on alkanut epäröimään uransa jatkamista ja ilmoittanut seuran edustajalle juhannuksen aikoihin järjestetyllä leirillä, että hän lopettaa uransa. Seuran edustaja on asiaa käsiteltäessä kirjallisesti kuultaessa vahvistanut sanotun. Lisäksi Luusuan 5.7.2021 lähettämä sähköpostiviesti vahvistaa sen, että sopimusta NASK:n kanssa ei ainakaan tuolloin enää ole ollut.

NASK:n edustaja on myös kertonut, että seura ei ole maksanut Luusualle sopimuksen perusteella mitään ja että seura ei siten ole noudattanut sopimusta. Pelkästään se seikka, että Luusua on osallistunut NASK:n leirille kesäkuussa 2021, ei osoita sitä, että hänellä olisi ollut seuran kanssa sopimus edes kesäkuussa 2021. Lisäksi on huomattava, että NASK on kansainvälisen tason ammattilaisjoukkue.

Asiassa on riidatonta, että Luusua ei ole ollut kansainvälisen eikä edes kansallisen tason urheilija testaushetkellä 20.7.2021. SUEK ei siten voi vedota asiassa siihen, että Luusualla olisi ollut testaushetkellä kansainvälisen tason urheilijasopimus. FIS:n sisällöltään Suomen antidoping-säännöstöä vastaavia antidoping-sääntöjä ei siten voida soveltaa esillä olevassa asiassa.

Valituksen mukaan SUEK on menettelyllään aiheuttanut Luusualle merkittävät lautakuntakulut. Kurinpitolautakunnan päätöksen tullessa kumotuksi SUEK tulee velvoittaa korvaamaan Luusualle asiassa aiheutuneet lautakuntakulut täysimääräisesti. Valituksen tullessa hyväksytyksi myös valitusmaksu tulee palauttaa.

SUEK pysyy tiukkana kannassaan

SUEK on vaatinut, että valitus hylätään ja että Luusua velvoitetaan korvaamaan SUEK:lle aiheutuneet lautakuntakulut 500 eurolla. Perusteinaan SUEK on lausunut, että kurinpitolautakunnan ratkaisu on perusteltu ja Suomen antidoping-säännöstön mukainen.

Luusualla on ollut mahdollisuus esittää SUEK:n haastattelemille henkilöille kysymyksiä kirjallisesti tai suullisesti, nimeämällä heidät asiassa kuultaviksi. Lisäksi Luusua on voinut esittää käsityksensä kysymyksessä olevien henkilöiden kertomuksista ja asiaa kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä. Luusua oli myös hyväksynyt asian käsittelemisen kirjallisesti.

Vain kansainvälinen lajiliitto voi määritellä urheilijat kansainvälisen tason urheilijoiksi. FIS ei ole määritellyt VISMA Ski Classic -sarjaan osallistuvia urheilijoita kansainvälisen tason urheilijoiksi. Sillä sinänsä, onko urheilijalla kansainvälinen urheilijasopimus, ei ole asiaa arvioitaessa mitään merkitystä.

Kansallinen antidoping-organisaatio määrittelee urheilijat kansallisen tason urheilijoiksi. Antidoping-säännöstön mukaan kansallisen tason urheilijoiksi katsotaan urheilijat, joilla on oikeus kilpailla virallisissa kilpailuissa ja jotka eivät ole kansainvälisen tason urheilijoita. Koska Luusualla ei ole ollut heinäkuussa 2021 voimassaolevaa lisenssiä, häntä ei ole voitu pitää myöskään kansallisen tason urheilijana.

Muulla kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilijalla tarkoitetaan antidoping-säännöstössä henkilöä, joka osallistuu urheiluun kansainvälisellä tai kansallisella tasolla tai jonka kansallinen antidoping-organisaatio on päättänyt tuoda urheilija-määritelmän piiriin.

On selvää, että Luusua on ollut urheilija antidoping-säännöstössä tarkoitetulla tavalla. Hän on ilmoittanut julkisesti tehneensä sopimuksen ruotsalaisen ammattilaistallin kanssa ja panostavansa kovasti seuraavaan kauteen. Uransa lopettamisesta Luusua oli ilmoittanut vasta syyskuussa 2021, saatuaan tiedon positiivisesta doping-testituloksesta.

Ennen lopettamisilmoitusta syyskuussa 2021 edes Luusuan suksitalli ei ollut ollut tietoinen siitä, että Luusua ei ole jatkamassa uraansa. On myös huomattava, että Luusualla olisi ollut doping-testausten ja testauksen yrityksen aikana kolme kertaa mahdollisuus ilmoittaa SUEK:lle, että hän ei ole enää urheilija, mutta hän oli vain suostunut testeihin asiaa esille nostamatta.

Luusua on katsottava sitoutuneen antidoping-säännöstöön ainakin hiljaisesti, suostumalla doping-testeihin ja olemalla itse aktiivinen omassa urheilijan roolissaan, kuten ilmoittautumalla kilpailuihin ja menemällä sopimusseuransa edustajaksi 26.8.2021 Ruotsin Trollhättaniin aikomuksenaan osallistua samana viikonloppuna käytyyn Alliansloppet-kilpailuun.

Näin ollen SUEK:lla on ollut toimivalta testata Luusuaa ja se on valinnut näin tehdä. Se, että kysymyksessä oleva henkilö myös kilpailee, ei ole edellytys sille, että häntä voidaan pitää antidoping-säännöstössä tarkoitettuna urheilijana.

Luusualla on ollut sopimussuhde ruotsalaisen NASK:n kanssa vielä heinäkuussa 2021, kun hänet on testattu. Sähköpostiviestissä, jossa Luusua on ilmaissut haluavansa lopettaa uransa, on ollut väärä osoite eikä se ole koskaan tavoittanut seuran edustajaa. Lisäksi edes sanotussa viestissä ei mainita mitään sopimuksen purkamisesta.

Luusua oli myös jo aikaisemmin ilmoittanut seuralle suullisesti haluavansa lopettaa uransa, mutta seura ei ollut tähän suostunut ja asia oli jäänyt avoimeksi. Selvää on, että sopimus ei pääty siihen, että toinen osapuoli laiminlyö täyttää suoritusvelvollisuutensa. Luusuan ja NASK:n välisen sopimuksen mukaan seuran palkanmaksuvelvoite olisi lisäksi alkanut vasta 1.9.2021.

Luusua on selvästi jatkanut toimintaansa huippu-urheilijana harjoittelemalla ja jopa ilmoittautumalla kilpailuihin kesällä 2021. Hän on selvästi mieltänyt itse olevansa urheilija, joka on sitoutunut antidoping-säännöstöön. Säännöksen, joka mahdollistaa muun kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilijan ottamisen antidoping-säännöstön piiriin, yhtenä tavoitteena on se, että myös tilapäisesti lisenssittömiä urheilijoita voidaan testata.

Vielä SUEK on todennut, että on epätodennäköistä, että Luusua olisi käyttänyt anabolisia steroideja ja meldoniumia, mikäli hän olisi jo tehnyt päätöksen uransa lopettamisesta ja siirtymisestä tavalliseksi kuntourheilijaksi.

Luusua yritti puolustautua vastaselityksellä

Luusua on SUEK:n vastauksen johdosta antamassaan vastaselityksessä uudistanut valituksessa esittämänsä. Lisäksi Luusua on todennut, että hänen asiamiehensä oli ilmoittanut kurinpitolautakunnalle, että kirjallinen menettely valiokunnassa sopii Luusualle. Hän ei kuitenkaan ollut ilmoittanut, että Luusua hyväksyy kirjallisten haastattelumuistioiden käyttämisen asiassa todisteina.

SUEK on tulkinnut haastattelemiensa henkilöiden kertomuksia ristiriitaisesti, minkä vuoksi kurinpitolautakunta ilmeisesti päätti lopulta toimittaa asiassa suullisen käsittelyn. SUEK ei kuitenkaan kutsunut ketään kuultavaksi suullisessa käsittelyssä, vaikka sillä on asiassa näyttötaakka siitä, että Luusua oli testaushetkellä sitoutunut antidoping-säännöstöön.

SUEK:n olisi tullut kutsua kuultaviksi ne henkilöt, joiden kertomuksiin se asiassa vetoaa, jotta myös Luusua olisi voinut esittää näille kysymyksiä. Asiaa käsiteltäessä ei myöskään olisi tullut ottaa vastaan vieraskielisiä kirjallisia todisteita. Asian käsittely ei ole ollut oikeudenmukainen.

Luusualla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa SUEK:lle uransa lopettamisesta eikä tehtyjen doping-testien yhteydessä myöskään siitä, että hän ei ole enää antidoping-säännöstössä tarkoitettu urheilija. Testiin osallistumisesta ei seuraa, että urheilija tulisi sitoutuneeksi antidoping-säännöstöön.

Luusua ei ollut kesällä 2021 ilmoittautunut itse yhteenkään kilpailuun eikä hän ollut mennyt Trollhättaniin NASK:n edustajana eikä aikomuksin osallistua siellä järjestettyyn kilpailuun. Hiljaista sitoutumista antidoping-säännöstöön ei ole tapahtunut.

Luusualla ei ole ollut kirjallista sopimusta NASK:n kanssa, koska seura ei ole allekirjoittanut sopimusta. Lisäksi seuran edustaja on selvästi todennut, että seura ei ole noudattanut sopimusta. FIS:n lisenssikausi alkaa vuosittain 1.7. Näin ollen siitä seikasta, että Luusua on osallistunut NASK:n harjoitusleirille kesäkuussa 2021, ei voida päätellä, että hänellä olisi ollut voimassaoleva sopimus kaudelle 2021-2022.

Kesäkuussa 2021 sopimus ei joka tapauksessa ollut vielä voimassa. Lisäksi Luusua on esittänyt, että hän ei ole osallistunut seuran järjestämiin, kutsumiin tai hyväksymiin tapahtumiin taikka muihin toimintoihin ainakaan kesäkuun 2021 jälkeen eikä hänellä ole ollut voimassaolevaa urheilijasopimusta NASK:n kanssa ainakaan kesäkuun 2021 jälkeen. Näin ollen FIS:n antidoping-sääntöjä ei voida soveltaa Luusuaan.

Vielä Luusua on todennut, että SUEK ei voi vedota asiassa Luusuan kansainväliseen urheilijasopimukseen enää sen jälkeen, kun se on väittänyt, että Luusua on ollut heinäkuussa 2021 muu kuin kansainvälisen tai kansallisen tason urheilija.

Oikeusturvalautakunta kallistui SUEK:n kannalle

Luusua on asiassa esittänyt, että asiaa Antidopingasioiden kurinpitolautakunnassa käsiteltäessä ei olisi tullut ottaa vastaan asiaa käsiteltäessä hankittuja kirjallisia haastattelumuistioita, koska haastateltuja henkilöitä ei ollut kuultu kurinpitolautakunnan suullisessa käsittelyssä. Lisäksi Luusua on esittänyt, että asiaa käsiteltäessä ei olisi tullut ottaa vastaan muuta kuin suomenkielistä kirjallista aineistoa.

Samoilla perusteilla Luusua on katsonut, että edellä yksilöityä aineistoa ei tule ottaa vastaan asiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä.

Oikeusturvalautakunta toteaa, että valitusasiat käsitellään oikeusturvalautakunnassa pääosin kirjallisessa menettelyssä, vaikka myös suullisen käsittelyn toimittaminen on lautakunnan sääntöjen 22 §:n mukaan mahdollista silloin, kun lautakunta katsoo sen olevan tarpeellista.

Valitusasiaa oikeusturvalautakunnassa käsiteltäessä otetaan yleensä vastaan sama näyttö, jonka asianosaiset ovat esittäneet valituksen kohteena olevan ratkaisun antamiseen johtaneessa menettelyssä. Jäljempää tästä päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein Antidopingasioiden kurinpitolautakunta ei ole menetellyt väärin ottaessaan vastaan edellä mainitun kirjallisen ja osin vieraskielisen aineiston.

Samoilla perusteilla myös oikeusturvalautakunta ottaa asiaa käsitellessään vastaan kysymyksessä olevan selvityksen.

Mainos

Mainos

Mainos

Mainos

Lisää aiheesta Talviurheilu